Pyhiinvaellus.html



Pyhiinvaellus (lat. peregrinatio) on hengellinen tai uskonnollinen matka johonkin pyhään paikkaan uskonnosta riippuen. Lähes kaikilla uskonnoilla on yksi tai useampia pyhiinvaelluskohteita. Kristinuskossa tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita ovat Rooma ja Betlehem (myös esimerkiksi Santiago de Compostela), islamissa puolestaan Mekka.

muokkaa Pyhiinvaellus kristinuskossa

Eurooppalaisia pyhiinvaeltajia matkalla Santiago de Compostelaan vuonna 2005

Ilja Repin: Pyhiinvaeltaja. Tretjakovin galleria

Pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi paikkoihin, jotka olivat yhteydessä Jeesuksen elämään, syntymään ja ristiinnaulitsemiseen. Varhaisimmat kirjalliset kuvaukset pyhiinvaelluksista Lähi-itään ovat peräisin 300-luvulta. Tuolloin eräät kirkkoisät, kuten P. Hieronymos rohkaisivat kristittyjä pyhiinvaelluksiin. Jo aikaisemmin, 100-luvulta alkaen kristityt vierailivat marttyyrien haudoilla.

Pyhiinvaelluksia alettiin tehdä pian myös Roomaan ja muille paikkakunnille, jotka liitettiin apostoleiden, pyhimysten ja marttyyrien elämään tai kuolemaan. Lisäksi pyhiinvaelluksia tehtiin paikoille, joissa oletettiin P. Marian ilmestyneen. Tunnetuin ja edelleenkin varsin suosittu pyhiinvaelluskohde Jerusalemin ja Rooman jälkeen on Santiago de Compostelan kaupunki Luoteis-Espanjassa.

Keskiajalla oli monia eri motivaatioita lähteä pyhiinvaellukselle: toiset saattoivat lähteä rukoilemaan, toiset kiittämään onnesta, mutta usein lähdettiin tekemään katumusharjoituksia, joiden avulla uskottiin vapautuvan synnistä. Pyhiinvaellus saattoi yhteen eri yhteiskuntaluokat ja jopa yhteiskunnat sekä edisti kulttuurien leviämistä.^[1]

Keskiajalla pyhiinvaelluksen ja ristiretken välinen käsitteellinen ero oli häilyvä. Molemmista käytettiin samankaltaista terminologiaa.

muokkaa Pyhiinvaellukset Suomessa

Tunnetuin Suomessa järjestettävä pyhiinvaellus on ekumeeninen Pyhän Henrikin pyhiinvaellus, joka järjestetään joka kolmas vuosi Varsinais-Suomessa koko Pyhän Henrikin tien mittaisena ja välivuosina jollakin pyhiinvaellusreitin osalla. Vaelluksia on järjestetty vuodesta 1983.

Pyhän Henrikin tiellä kulkee joka kesä luterilaisten, katolilaisten, ortodoksisten ja muiden kristittyjen pyhiinvaellusjoukko useista Euroopan maista. Vaellus kestää viikon.

Jaakon vaellus on järjestetty kaksipäiväisenä Hämeenlinnasta Vanajan kirkolta Rengon kirkkoon.

Laurin vaellus kulkee joko Hollolan tai Lammin keskiaikaisilta kirkoilta Hämeenkoskelle.

muokkaa Pyhiinvaellus islamissa

Islamissa "pyhiinvaellustarve" on suuri, koska profeetta Muhammad on sanonut, että muslimin velvollisuus on käydä ainakin kerran elämänsä aikana Mekassa. Tähän liittyy usein vierailu Muhammedin haudalla Medinassa. Shiialaisten keskuudessa tunnetaan lisäksi pyhiinvaellus imaamin kotipaikkakunnalle.

muokkaa Pyhiinvaellus muissa uskonnoissa

Hindulaisuudessa vaelletaan puhdistautumaan Ganges-virtaan ja Varanasiin juhlimaan joka vuotista Kumbh Mela juhlaa. Maha Kumbh Melaa juhlitaan myös Varanasissa, mutta muutaman vuoden välein. Monen hurskaan hindun suurin toive on saada kuolla Varanasissa. Siksi siellä onkin paljon sairaita ja kuolemaa odottavia hinduja.

muokkaa Lähteet

muokkaa Aiheesta muualla

• Pyhän Henrikin tien pyhiinvaelluksen sivut

Tämä uskontoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.